Olipa kerran kuningas, jonka silmät kiilsivät kuin arvokkain timantti ja sinisin meri. Hän lähti sotaan Erty-heimoa vastaan. Kuningas ja Erty-heimon päällikkö miekkailivat toisiaan vastaan. Kuningas pelkäsi suurta bodari-päällikköä ja juoksi metsään. Hän ei katsonut eteensä ja risu viilsi hänen silmäänsä. Kuningas lyyhistyi maahan ja makasi siinä päiväkausia, kunnes narri löysi hänet. Narri yritti parantaa kuninkaan woodoo-nukkensa avulla. Se ei kuitenkaan onnistunut, joten narri kantoi kuninkaan kaupunkiin.
Kuningatar oli jo huolestunut kuninkaasta, koska ei ollut häntä viikkoihin. Ihmiset luulivat, että kuningas oli saanut surmansa, joten monet yrittivät kosiskella kuningatarta vaimokseen. Muidenkin kaupunkien kuninkaat ja päälliköt yrittivät lahjoa kuningatarta kissoilla ja rubiineilla, mutta kuningatar yritti viivytellä neulomalla jokaiselle linnan vartijalle uudet vaatteet.
Narri ja kuningas olivat jo kaupungin porteilla, kuningas avasi silmänsä ja huomasi, että hän katsoi kieroon. Kukaan ei tunnistanut kuningasta, koska hänen hiuksensa olivat mustat ja likaiset ja vaatteet ränsistyneet sekä hän katsoi ihan kieroon. Narri pidätettiin, koska kaupungissa woodoo-nuket olivat kiellettyjä, mutta hän työnsi nuken salaa taskuunsa. Narri yritti selitellä, että on löytänyt kuninkaan. Vartijat veivät narrin linnan torniin ja käskivät häntä osoittamaan, kuka kuningas on. Kuningas käveli kadulla ränsistyneissä vaatteissaan ja narri osoitti häntä. Vartijat eivät uskoneet ja pidättivät kuninkaankin, koska kaupungissa ei saanut esittää kuningasta.
Narri ja kuningas lojuivat epätoivoisina tyrmässä. Narri keksi, että he voisivat käyttää woodoo-nukkea kosijoiden estämiseen.
Joka kerta, kun kosija pääsi kuningattaren luo, narri pisteli nukkeaan ja kosija alkoi sätkiä ja nykiä. Kuningatar oudoksui sätkimistä ja heitti kosijat ulos kaupungista. Vartijoilla oli kova työ pitää kosijat porttien ulkopuolella, joten vankilat jäivät vartioimatta. Kuningas oli bodannut tyrmässä niin kauan, että hänellä oli aivan mielettömät muskelit. Hän pystyi murtamaan kalterit ja hän ja narri pakenivat vankilasta. Kuningas juoksi kaupungin läpi ja heitti muut tieltään, narri kipitti perässä. Viimein he pääsivät kuningattaren luo. Kuningas oli niin lihaksikas, että kuningatar luuli häntä Erty-heimon päälliköksi.
Narrikin yritti kosiskella kuningatarta, mutta hänen silmänsä olivat liian vihreät. Kuningas suuttui, heitti narrin jokeen ja meni uudelleen kuningattaren eteen. Hän katsoi kuningatarta syvästi silmiin, silloin kuningatar huomasi, että bodarin silmät kimmelsivät kuin timantit, mutta ne katsoivat kieroon. Kuningas selitti, mitä sodassa oli tapahtunut ja miksi hän oli niin likainen. Kuningatar uskoi kuningasta ja kuningas nousi taas valtaan. Tästä lähtien kuningasta kutsuttiin kuningas Kieroksi. Narri ajelehti joessa ja päätyi uuteen kaupunkiin, jossa oli samanlainen kriisi. Sen pituinen se.
